Tietoja eläintarhasta

Tallinna Loomaaed


	Tietoja eläintarhasta
	Kuten monessa ensimmäisen maailmansodan jälkeen itsenäistyneessä valtiossa, myös Virossa päästiin kulttuurin ja talouden kehittämisessä eteenpäin vastan toisen maailmansodan aattona, mutta keskustelut ja toiveet nousivat esille jo heti itsenäistymisen rinnalla. Tallinnan eläintarha avattiin 25. elokuuta vuonna 1939. Eläintarhan toiminta sekä avajaiset oli pääasiallisesti silloin Eläintensuojeluliiton, Luonnonsuojelun ja Matkailuinstituutin vastuulla. Vuonna 1937 Helsingissä maailmanmestareiksi päässeet Viron ammuntajoukkue oli tuonut Argentiina-pokaalin lisäksi Suomesta mukanaan lahjaksi saadun ilveksenpoikasen Illun. Pienestä ilvespojasta tuli ensimmäinen Viron eläintarhan asukas ja on tähän päivään asti vielä eläintarhan ikonieläin. Kadriorgin puiston reunaan kehiteltiin väliaikainen alue, jossa asukkaita pidettiin siihen asti kunnes eläintarhalle löydettäisiin uudet tilat. Vuonna 1940 Viro liitettiin Neuvostoliittoon, seurat ja liitot kiellettiin, joten Tallinnan eläintarha siirrettiin kaupungin huostaan ja on edelleen kuntaorganisaatio. Vuonna 1983 Tallinnan eläintarha siirrettiin nykyiselle sijainnilleen Veskimetsa- eli Myllymetsän puistoon lähes 89 hehtaariselle alueelle. Askel askeleelta eläintarhassa avautuu uusia tiloja: 1999 tropiikkitalo, 2002 lintulammet ja sisä-Aasian alue, 2004 alppinario ja juovahyeenan tilat, 2006 amurinleopardin ja leijonien aitaukset, 2008 saivat japaninmakakit oman häkin ja norsujen sisätilat kunnostettiin, 2008 avattiin kurkiaitaus, 2011 rakennettiin pienten kissaeläinten kokonaisuus, 2012 valmistui kenguruaitaus, 2013 rakennettiin suippohuulisarvikuonoille tilat, 2014 valmistui aavikkoilveksen aitaus. Vuonna 2014 valmistui myös kauan odotettu eläintarhan ympäristökeskus yhdessä lasten eläintarhan kanssa, joka oli Tallinnan eläintarhalle paras mahdollinen lahja 75. vuosipäivän kunniaksi. Vanhoissa venäläisissä sotilasbarakeissa elelee vielä muutama eläin, mukaanlukien jääkarhu, joiden elintilat vaativat uudistamista. Tallinnan eläintarha sijaitsee noin 89 hehtarin kokoisella alalla, jossa ulkoaitausten ja -häkkien tila on noin 26 hehtaaria. Tallinnan eläintarhassa asustelee noin 10 000 eläintä ja yli 500 eri lajia. Yhdessäkään eläintarhassa ei ole mahdollista paneutua kaikkiin eläinlajeihin. Näin on myös Tallinnassa, jossa erikoisuutemme on juuri vuorikauriiden ja villilampaiden kokoelma. Lisäksi eläintarhasta löytyy myös merkittävä määrä kotkia, korppikotkia ja huomattava valikoima pöllö- ja kurkilajeja. Muissa eläinryhmissä valikoima on hieman yksipuolisempi. Kuitenkin voimme todeta, että eläintarhan 75 elinvuoden aikana koossa on pohjoisen jännittävin eläinkokoelma ja eläinten lisääntyminen on ollut onnistunutta. Nämä ovat suoria tuloksia työntekijöidemme tahdosta ja osaamisesta. Tallinnan eläintarha oli ensimmäinen eläintarha Neuvostoliitossa ja vuonna 1989 se hyväksyttiin kansainvälisen eläintarhojen järjestön (WAZA) jäseneksi ja kymmenen vuotta myöhemmin eläintarhoja yhdistävän amerikkalaisjärjestön (AZA) tukijäseneksi. Myöhemmin Tallinnan eläintarha on myös aktiivisesti osallistunut alueellisten eläintarhajärjestöjen perustamisessa (EAZA ja EARAZA). Tallinnan eläintarhan missio on eläimiä pitäen ja niistä huolehtien tehdä tieteellisiä tutkimuksia, kehittää ihmisten tietämystä ja kulttuuri- sekä koulutustasoa ja olla mukana säilyttämässä sekä palauttamassa eläinten luonnollisia elinoloja. Eläintarha toimii opetus- ja tieteellisen työn pohjana niin perus- kuin korkeakouluille ja tarjota kävijöilleen rentoutua luonnonläheisessä ympäristössä. Lähde: Tallinnan eläintarhan viralliset kotisivut (2018)