|
|
|
|
Särkänniemen historiaa |
|
|
Halkovuorten
takaa huvittelukeskukseksi
Särkänniemi oli alkujaan
viereisen Onkiniemen kyljessä ollut Särkänsaari, joka täytemaan avulla
liitettiin niemeksi kiinni rantaan. Vesiliikenteen keskuksena
toimineeseen Mustanlahden satamaan tuotiin tonneittain tukkeja, halkoja
ja rakennuskiviä eri puolilta Näsijärveä aina 1960-luvulle asti. Kiveä
louhittiin myös niemen kalliosta.
Särkänniemen alueella on toiminut 1800-luvulla myös kolme oluttehdasta
sekä jäävarasto. Vuosisadanvaihteessa huvipuiston kohdalla tuprusi
höyryllä toimiva sahalaitos. Nykyinen parkkialue oli täytetty mahtavilla
halkovuorilla. Huvittelua on ollut Särkänniemessä kautta aikain. Ennen
hurveleita tarjosivat kalliot mainiot, mutta vaaralliset puitteet
mäenlaskulle, jota harrastettiin pulkilla, suksilla ja pahvinpaloilla.
Kaikki alkoi leijonista
1960-luvun alussa sai
kaupunginjohtaja Erkki Lindfors matkallaan Tampereen ystävyyskaupunkiin,
Puolan Lodziin, lahjaksi kaksi leijonanpentua. Vaikka lahja oli
mieluisa, se oli myös hankala. Eihän Tampereella ollut omaa
eläintarhaakaan. Perustettiin eläintarhatoimikunta miettimään
yleisöäänestyksellä Tamiksi ja Pereksi ristittyjen leijonien tulevaa
kotipaikkaa. Ne päätyivät kuitenkin muutamaksi vuodeksi vuokralaisiksi
Helsingin Korkeasaareen. Eläintarhan sijaintipaikaksi päädyttiin
esittämään Särkänniemeä. Väliaikainen eläintarha perustettiin 1964
nykyisen Yliopistonkadun varrelle, vanhan teurastamon tiloihin. Se
jouduttiin kuitenkin lakkauttamaan 1972 kiristyneen eläinsuojelulain
myötä.
Akvaarion rakentamisesta Särkänniemeen saadaan kiittää erityisesti
kaupunginjohtaja Sampo Tonia sekä apulaiskaupunginjohtaja Oiva Kaivolaa.
Nämä kaksi innokasta kalamiestä halusivat akvaarion lähelle kalojen omaa
elementtiä, vettä, ja tulivat keksineeksi Särkänniemen hyväksi
sijoituspaikaksi. Lauri Santamäki sai puolestaan idean Planetaarion
rakentamiseen Daytonin matkallaan Ohiossa. Akvaario ja Pohjoismaiden
ensimmäinen Planetaario aukesivat 1969.
Kalliolle,
kukkulalle rakennan minä näkötornin
Erkki Lindfors sai idean
näkötornin rakentamiseen Puijon pyörivässä näkötorniravintolassa.
Pyynikin näkötornin ympärillä olevat männyt olivat kasvaneet jo niin
pitkiksi, että haittasivat maisemanihailua. Tornin korotustyö olisi
käynyt liian kalliiksi, joten uuden rakentamista alettiin pohtia
ahkerasti. Sunnuntaikävelyllä Särkänniemessä ollut Martti Helin keksi
lopulta Kortelahden kallion oivaksi tornin sijoituspaikaksi. Näsinneulan
muoto mukailtiin Seattlen Avaruusneulasta. Lopullinen korkeus päätettiin
helikopterin kyydissä. Näkötornitoimikunnan edustajat nousivat
kopterilla yläilmoihin ja tähystivät, miltä korkeudelta Tampere aukeaisi
riittävän hyvin. Kun korkeusmittari kipusi 110 metriin, ravintolan
paikka oli löydetty. Lopulliseksi ravintolan korkeudeksi muodostui
kuitenkin 124 metriä. Rakennustyöt aloitettiin keväällä 1970 ja
avajaisia vietettiin vappuna 1971.
Ajatus huvipuistosta syntyi vuonna 1959, silloisen Linnanmäen johtajan,
Bo Ekelundin, Tampereen kaupunginhallitukselle tekemästä ehdotuksesta.
Sopiva paikkakin oli löydetty Ratinanniemestä, jossa kiertävät tivolit
olivat pitäneet vierailuillaan majaansa. Vanhan urheilukentän tilalle
noussut stadion kuitenkin leikkasi tilaa niin paljon, että huvipuiston
sijaintia alettiin pohtia uudelleen. Kriittisiä kommentteja metelistä
oli kuulunut myös Ratinanvuolteen vastarannalta.
Kauan vireillä ollut
haave näki päivänvalon Särkänniemessä 1975 alueen muiden kohteiden
menestymisen myötä. Suosio oli taattu. Jo ensimmäisen viikon aikana
Calypsoon, Troikkaan, Mini Avioliin ja muihin laitteisiin tutustui
runsaat 30.000 kävijää.
Ajatus Delfinaariosta oli
syntynyt samalla Amerikan matkalla kuin idea planetaariosta vuonna 1962.
Maailman pohjoisin Delfinaario vastaanotti Meksikonlahdelta tulevat
pullonokkavieraat asukeikseen vuonna 1985. Niki, Näsi, Veera, Delfi ja
Joona jälkeläisineen ovat olleet siitä lähtien yksi Särkänniemen
suurimmista yleisösuosikeista.
Vanhan Näsijärven panimon yläpuolelle
rakennettiin vuonna 1978 Särkänniemen kokonaisuutta täydentämä Sara
Hildénin taidemuseo. Tämä modernin taiteen arvostettu museo syntyi
yksityisen taiteenkerääjän ja mesenaatin, Sara Hildénin, lahjoitettua
säätiönsä hallinnoimat taideteokset kaupungin rakentamaan museoon.
Kaikki yhden aidan taakse
Yli vuosikymmenen
kestänyt suunnittelutyö Särkänniemen alueen kohteiden ja palveluiden
yhdistämiseksi yhtenäisen aidan sisälle, yhden sisäänkäynnin taakse,
toteutui vuonna 2001. Delfinaarion kulmalle rakennettu uusi sisäänkäynti
uusine lipunmyyntijärjestelyineen, kulkureittien uusiminen, pelitalon ja
suuren rantaravintolan rakentaminen sekä pitkäaikaisen haaveen,
Tornado-vuoristoradan pystytys Näsinneulan viereen, tekivät yhtenäisestä
Särkänniemi Elämyspuistosta totta. Alueen uudistamiseen käytettiin
muutaman vuoden aikana yli 100 mmk.
Kehitystyö jatkuu myös
tulevina vuosina kaikilla osa-alueilla, esimerkkeinä Planetaarion
tekniikan uudistaminen ja vuonna 2003 käyttöönotettavan uuden
huvilaitteen, Half-Pipen rakentaminen.
Lähde: Särkänniemen vanha virallinen verkkosivusto (2008)
|
|
|
|
|